Do you believe in the perfectness of where you are?

Pakkaspäivän kaakao

Suosittelen hemmottelemaan ja lämmittelemään itseänne ja rakkaitanne näin kylmän keskellä tällä herkulla, jota olen nautiskellut jo niin monena päivänä, että pitää laittaa hyvä kiertämään.

1 dl kermaa
2 dl kuumaa pakuriteetä
2 rkl raakakaakaojauhetta
1 rkl carob-jauhetta
1 tl   maca-jauhetta
1 tl   Ceylonin kanelia
ripaus cayennepippuria
ripaus ruususuolaa

Makeutukseksi oman maun mukaan palmusokeria, vaahterasiirappia, hunajaa, steviaa tai vaikka näitä kaikkia luomaan tasapainoisen makeuden.

Laita kaikki blenderiin tai sheikkaa muuten tasaiseksi juomaksi. Voit halutessasi koristella vielä kermavaahdolla ja kaakaotupsauksella.

Jos kerma ei innosta, voit käyttää pelkkää pakuriteetä ja tuoda hieman rasvaisuutta kookosöljyllä tai voilla. Manteli- tai pähkinämaito sopisi myös loistavasti.

Tämän jälkeen ei palele! Lämpöä ja rakkautta päiviinne! ♥


Kuva: artziddy11 / Deviantart.

Idättäminen: Let's make it simple!

Tämän postauksen tarkoituksena on kertoa käytännönläheisesti, kuinka voit helposti idättää itse kotona maukkaita, ravinteikkaita ituja. Tämän ei tarvitse olla mitään hörhöjen ituhippien hommaa, vaan jokainen voi idättämällä lisätä ruokavalioonsa helposti ja edullisesti lisää ravinteita, makua ja elinvoimaa! Ituja on niin helppo heittää salaatin pohjaksi tai minkä tahansa ruuan lisukkeeksi, että idätyksestä voi hyvinkin tehdä toistuvan, arkisen osan ruoanlaittoa. Meillä on ituja oikeastaan lähes aina jääkaapissa ja tekeillä. Ne toimii!

Idättää voi monenlaisia eri siemeniä ja papuja, mutta tässä esittelen yhden helpoimmista ja mielestäni myös maukkaimmista vaihtoehdoista. Nämä maistuvat ihan tuoreilta herneiltä. Mung-pavun idätys, here it comes:

1. Ota puhdas, n. litran lasipurkki ja laita siihen 1-2 dl mung-papuja ja reilusti vettä. Anna liota yön yli tai aamusta iltaan.

2. Kaada liotusvesi pois, ja huuhtele pavut puhtaalla vedellä. Käytä apuna tekokuituista, ilmavaa kangasta ja kumilenkkiä. (vaikkapa nylon-sukkahousun pala käy!) Niitä tarvitaan myös seuraavassa vaiheessa. (Voit vaihtoehtoisesti laittaa idut pussiin, kuten kaupan tuoreosastoilla myytävään kestohedelmäpussiin.)

3. Jätä purkki tai pussi valumaan ilmavasti astiankuivauskaappiin. Huuhtele 2-3 kertaa päivässä. 

4. Idut ovat valmiita 1-2 vuorokaudessa lämpötilasta riippuen. Itujen hännät ovat tällöin n. 1 cm pituisia. Laita valmiit idut kannelliseen purkkiin (etteivät kuivu) ja jääkaappiin. Idut säilyvät hyvänä muutamia päiviä. 

Simple as that! Mung-papuja voit ostaa useimmista luontaistuote- ja ekokaupoista, isoimmista marketeista tai tilata netistä vaikkapa FitnessFirst - Hyvänolon verkkokaupasta. Hyviä ituiluhetkiä!

Face to face

Käsiini sattui jälleen mielenkiintoinen opus: Inna Segalin Kehosi salattu kieli. Kirjassa käsitellään kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja kuinka on mahdollista parantaa itse erilaisia vaivoja ja yleistä olotilaansa erilaisten energeettisten harjoitusten ja mm. väriterapian avulla. Mielenkiintoisen aiheen äärellä siis ollaan.

Kirja on osaksi hakuteos, josta voi sairauden, tietyn ruumiinosan tai negatiivisen tunnetilan perusteella hakea sen parantamiseen tai positiiviseksi muuttamiseen sopivia harjoituksia ja värejä. Suosittelen tutustumaan!

Laitan tänne nyt erään kirjasta poimimani harjoituksen, joka oli hakemistossa kasvojen kohdalla. Kasvojen alueen ongelmat, huono iho tms. saattavat Segalin mukaan linkittyä mm. seuraaviin asioihin: 

Vanhojen haitallisten toimintamallien toisteleminen, stressaaminen, huolestuminen, itsensä rajoittaminen, kamppailu, yhteyden puute omaan sydämeen ja sieluun. Hylkäämisen pelko. Itseensä tutustumisen laiminlyönti, haasteellisten tilanteiden kohtaamisten välttely. Kasvojen menettäminen. 

Harjoitus kuulosti minusta hyvältä, ja kokeilin sitä kahtena aamuna, vaikka kasvojeni alueella ei mitään suurempia ongelmia olekaan. Harjoitus tuntui mahtavan hyvältä, ja siksi haluan kannustaa kokeilemaan sitä kasvojesi tilanteesta riippumatta! Yhdistin harjoitukseen osan eräästä toisesta kirjan kohdasta.

"Katso kasvojasi peilistä. Pysy siinä viisi minuuttia, ja katso, mistä kaikesta pidät ja mitä arvostat omissa kasvoissasi.

Katso sitten tarkemmin, mitä kasvosi yrittävät kertoa sinulle. Kohtaatko eteen tulevat tilanteet rohkeasti vai kätkeydytkö naamion taakse? Kertovatko kasvosi onnellista tarinaa vai sisältääkö tarina kamppailua, pelkoa ja rasitusta?

Päätä nyt, että kohtaat huomiota vaativat tilanteet kasvoista kasvoihin sen sijaan, että piiloutuisit niiltä tai teeskentelisit, ettei niitä olisi olemassakaan. Tämä tarkoittaa ehkä, että joudut vastatusten välttelemäsi henkilön kanssa, maksat velkasi tai aloitat vihdoinkin työn, johon paneutumista olet vitkutellut. Mistä ikinä onkaan kyse, ryhdy ratkaisemaan ristiriitoja aiheuttavia tai paikalleen juuttuneita tilanteita.

Kuvittele nyt vierellesi joku sinulle tärkeä ja läheinen ihminen, jonka tiedät rakastavan sinua juuri sellaisena kuin olet. Katso kasvojasi uudelleen tarkasti, tällä kertaa yritä nähdä itsesi tämän rakkaan ihmisen silmin. Näetkö itsesi eri tavalla? Hyväksyvämmin, lempeämmin?

Hiero kasvojasi lempeästi ja rakastavasti muutaman minuutin ajan käyttäen kenties jotain luonnonmukaista voidetta tai öljyä. Sulje sitten silmäsi ja kuvittele, että edessäsi on roskakori. Kuvittele, että riisut kasvojasi peittävät keinotekoiset naamiot ja tiputat ne roskakoriin, niin että näkyviin tulevat kauniit ja hohtavat kasvot, jotka haluat näyttää koko maailmalle. Toista tämä harjoitus muutaman viikon ajan kaksi kertaa päivässä."

Valoa ja iloa päivääsi! ♥

Kuva: TheLCoakster on deviantART.

Alkulaulu

Löysin äitini kirjahyllystä erittäin mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan: Teuvo Raskun Kaksi todellisuutta. Vuonna 1983 ilmestyneessä teoksessa puhutaan äkkivilkaisulta mm. rauhasta, sodasta, uskonnollisuudesta, ateismista, ykseydestä ja Yrjö Kallisesta...

Kirjan alusta löytyi heti hienoja ajatuksia, jotka haluan jakaa kanssanne. Jos kirja alkaa näin, mitä onkaan luvassa?

Alkulaulu

"Kesken aherruksen, aivan tavallisena lokakuun päivänä, minut yllättää ylimaallinen ilo. Syvän ihmetyksen vallassa jään kuuntelemaan sen helmeilevää, alati vaihtuvaa säveltä.

Tajuan kuuntelevani elämän syvää alkulaulua, alkulaulua joka samalla on sen päätöslaulu, finaali. Mahtavan kaikkiallisena, mutta samalla riemukkaan hilpeänä ja kevyen ilakoivana se kumpuaa olemassaolon syvyyksistä.

Armoitetun hetken oivalluksena tajuan laulun lumoon kätkeytyvän salaisuuden: se on puhdasta liikettä vailla tavoitetta. Samalla se on puhdasta säveltä, perussäveltä.

Juuri siksi se kirvoittaa, vapauttaa, hämmästyttää ja lumoaa.

Tuota laulua kuunnellessani ajatus omia lankojaan kehräten kysyy: onko sinulla itselläsi osuutta siihen, että tuo jumalallinen laulu soi? Ei, ei minkäänlaista! 

Ei mikään itseys, ei mikään persoona voi olla tuota laulua synnyttämässä, olla osa tuota laulua, sillä se on puhtaan elämän laulua. Ainoa säie, joka sinusta voisi olla mukana tuossa laulussa, olisi minättömyyteesi, itsettömyytesi. Mutta sen osuutta et voi tiedostaa etkä tuntea.

Se ehkä on, ehkä ei. Koko ongelma on toisarvoinen.

Tietyllä tasolla voit kuitenkin tulla vakuuttuneeksi, että me kaikki - koko ihmiskunta, koko universumi - olemme mukana tuossa laulussa. Menneisyytemme, nykyisyytemme, tulevaisuutemme on tuo laulu, ei minä- eikä me-tietoisuutena, vaan ilman niitä.

Ajatus myöskin kysyy, onko tämä siis elämän lopullinen päämäärä: kuunnella itseä vailla olevaa elämänlaulua?  Ja ajatus vastaa: on ja ei ole.

Se on päämäärä sikäli, että laulun suloisuus tyydyttää ihmismielen syvintä niinkuin kerran tekivät suuren profeetan saarnat Galilean vuorilla ja toisen suuren, Buddhan opetuksen Benaresin lehdoissa.

Mutta tämän suloisimman kuuntelua ei voi ottaa päämääräksi, tavoitteeksi, sillä se kaihtaa kaikkea tavoittelua ja pakenee pois.

Ja kuitenkin se on ihmiselle hänen kaikkensa, ainoa mitä hänellä todella on. "

♥

Kuva: LethArt

On jäätelö hyvää kun kaksin syö...

Palatakseni ajankohtaiseen aiheeseen nimeltä jäätelö, pitää perinteisen kermajäätelön ystäville jakaa eräs vinkkinen aiheen tiimoilta. Jyväskylän Sokos Herkusta käteeni tarttui hetki sitten paketti Maatalon jäätelöä, joka on vastaus luonnollisempaa, aidompaa jäätelöelämystä etsivälle. Isontuvan tilan sivuilla kerrotaan tämän jäätelön valmistusprosessista, mutta Maatalon jäätelöllä on Suomessa muitakin tuottajia.

Valinnan vaikeus meinasi makujen suhteen iskeä, mutta päädyimme Vanilja Madagaskar -makuun lähinnä sillä perusteella, että sitä on varmasti helpoin tuunata vielä enemmän mieleisekseen... Ja mehän tuunasimme, vaikka jäätelö oli sellaisenaankin taivaallisen hyvää! Lisäsimme joukkoon kanelia ja vaahterasiirappia. Pään sai ruuvata siinä vaiheessa irti. =)

Maitotuotteiden ja valkoisen sokerin kulutuksen ollessa tätä nykyä aika vähäistä, aiheuttaa kyseisten tuotteiden nauttiminen yleensä jollain tavalla huonoa tai tukkoista oloa. Fiilistelimme urakalla, joko kohta huomaa syöneensä jäätelöä, mutta huomionarvoista oli, että oireita ei ilmennyt! Rakkaudella ja hyvillä raaka-aineilla valmistettu kama on todellakin something else.

Mahtavaa, että jäätelöä tehdään tälläkin tavalla! Mikäli läheltäsi ei Maatilan jäätelöä vielä saa ostettua, voit vinkata lähikauppiaallesi tällaisten tuotteiden olemassaolosta... Kermajäätelöiden valmistuksen saralla pienimuotoista, asialleen omistautunutta tuotantoa edustaa myös Poutakesän Pienmeijeri, joka valmistaa jäätelönsä Loimaalla... Pakko mainita lapsuudenkotikaupungistani kotoisin olevat herkut. Näitä en ole toistaiseksi päässyt maistamaan, sitä odotellessa.

Vielä sananen vaihtoehtoisista (maidottomista, raaoista) jäätelönautinnoista: Vinkkaan ihanan Marian raakajäätelösivustosta, mikäli et siihen ole vielä törmännyt! Tällainenkin resepti sattui juuri silmääni.

Rakkauden- ja jäätelöntäyteistä kesää sinulle sekä hymyjä ja halauksia päivääsi! ♥


Kuva: tazzmaniac/Deviantart

Suklaa-sitruuna-jäätelöä

Pyöräytimme taannoin niin herkun jäätelöntyyppisen mössön, että haluan jakaa reseptin kanssanne. Kunnon blenderillä homma onnistuu helpoimmin, mutta luovuutta käyttämällä kyllä muutenkin. (Liian tehokas blenderi saattaa itseasiassa aiheuttaa huolettoman kokkaajan seokseen ei-toivottuja sattumia...) Avocadon voi toki myös soseuttaa tuoreeltaan, ja pakastaa valmista mössöä sitten halutun, jäätelömäisen koostumuksen aikaansaamiseksi.

1 iso, viipaloitu ja pakastettu avocado
raakakaakaojauhetta ja/tai carob-jauhetta maun mukaan
lucuma-jauhetta
reilu viipale luomusitruunaa kuorineen
pari luomukananmunaa
loraus kermaa (toimii varmasti ilmankin)
vaahterasiirappia, kookossokeria tai muuta makeutusta maun mukaan
ripaus laadukasta suolaa
vaniljaa

Päälle ripottelimme vielä muscovado-sokeria ja villinä korttina murustelimme sekaan riisikakkua. Tämä vei kielen mennessään, ja päihittää maussa mielestäni kaikki mahdolliset valmisjäätelöt... Seuraavaan erään lisäsimme vielä kookosöljyä, lesitiiniä ja palan puuhaarukkaa. Surrur!

Ihania, herkullisia alkukesän päiviä ja aurinkoa jokaiselle! ♥


Kuva: Ashte / Deviantart

Monimutkainen, moderni AB-veriryhmä

AB-tyyppi on alle tuhannen vuoden ikäinen, biologisesti monimutkainen ja harvinainen veriryhmä. Siinä on piirteitä sekä A- että B-tyypistä, siksi AB-tyyppiin kuuluvan kannattaisi perehtyä näihin kaikkiin kolmeen. Periaatteessa useimmat A- ja B-tyypille sopimattomat ruoka-aineet ovat haitallisia myös AB-tyypille, tosin poikkeuksiakin on.

Näin D'Adamo ja Whitney kuvailevat tiivistäen AB-tyyppiä:

• Reagoi vaihtuvaan ympäristöön ja ravintoon kameleontin tavoin
• Herkkä ruuansulatuselimistö
• Erittäin sietokykyinen immuunijärjestelmä
• Selviytyy stressistä parhaiten henkisyyden, fyysisen tarmon ja luovan energian avulla
• Kehitysopillinen arvoitus

AB-tyypille erittäin hyödyllisiä ruoka-aineita:

• kalkkuna, lammas, kani
• etanat, hammasahven, meriahven, puna-ahven, hauki, kirjolohi, kuha, turska, makrilli, taimen, sardiini
• farmer, feta, mozzarella, ricotta, raejuusto, vuohenjuustot, vuohenmaito, kefiiri, jugurtti, hapankerma
• oliiviöljy
• kastanjat, maapähkinät, saksanpähkinät
• navypavut, pintopavut, punaiset pavut, soijapavut, vihreät linssit, tofu
• hirssi, kaura, ruis, speltti-vehnä, riisi
• essealaisleipä, hesekielinleipä (idetetystä viljasta)
• alfalfan eli sinimailasen idut, kurkku, lehtiselleri, persilja, voikukka, valkosipuli
• curry, piparjuuri
• punajuuri, bataatti, palsternakka, munakoiso, parsakaali, kukkakaali, lehtikaali
• ananas, greippi, sitruuna, luumu, kiivi, viikuna, viinirypäle (luomu!)
• karviaiset, kirsikat, karpalot
• yrttiteet: auringonhattu, ginseng, inkivääri, kamomillasaunio, lakritsinjuuri, ruusunmarja sekä vihreä tee
• kahvi (pari kupillista päivässä)

Haitallisia ruoka-aineita:

• ankka, hanhi, kana, biisoni, hirvi, nauta, sika, peltopyy, viiriäinen, sydän
• aurinkoahven, kampela, suolattu silli, hummeri, ravut, osterit
• brie, camembert, parmesan, sinihomejuusto, sulatejuustot, jäätelö, kirnupiimä, täysmaito, voi
• auringonkukkaöljy, maissiöljy, seesamiöljy
• adsukipavut, härkäpavut, kidneypavut, limanpavut, mustapavut, mustasilmäpavut
• auringonkukansiemenet, hasselpähkinät, kurpitsansiemenet, seesaminsiemenet, unikonsiemenet
• kamut-vehnä, maissi, tattari, ohra
• avokado, artisokat, mustat oliivit, paprika, jalapeno, retiisi, mung-pavun idut
• anis, cayennepippuri, chili, kapris, maustepippuri, valkopippuri, liivate, etikka
• appelsiini, banaani, granaattiomena, guava, karambola, kookospähkinä, mango, persimon, raparperi
• virvoitusjuomat, musta tee, väkevät alkoholijuomat

Siinäpä tietoutta AB-ryhmästä. Tästä uudesta muunnoksesta on vielä paljon opittavaa, ja uskoisin, että AB-tyypille on erityisen tärkeää kuunnella omaa oloaan ja ottaa yksilölliset piirteensä huomioon ruokavalionsa suunnittelussa. AB-tyypillä on paljon sekä erittäin hyödyllisiä että haitallisia ruoka-aineita. Etenkin ne, joita käyttää paljon ja usein, kannattaa ehkä kokeilla valita hyödyllisten luettelosta! Löytyykö lukijoista kyseiseen ryhmään kuuluvia? Onko ruokavalion koostaminen tuntunut haastavalta ja oletteko aikaisemmin perehtyneet veriryhmäruokavalioon?

Parasta loppuviikkoa kaikille! Palailkaamme jälleen, toistaiseksi tuntemattomien teemojen äärelle...


Kuvat: deathofrats, dkraner

B-ryhmä: Paimentolainen

B niinkuin balanssi. Melko harvinainen B-tyyppi pystyy hyödyntämään monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita. Tässä tyypillisiä B-ryhmän piirteitä, joita D'Adamo ja Whitney ovat tutkimustensa valossa määritelleet...

• Vahva immuunijärjestelmä
• Sietokykyinen ruuansulatusjärjestelmä
• Erittäin joustava ruokavalio
• Maitotuotteiden käyttäjä
• Selviytyy stressistä parhaiten luovan toiminnan avulla
• Ruumiillisen ja henkisen toiminnan oltava tasapainossa, jotta pysyisi hoikkana ja vireänä

B-tyypille erittäin hyödyllisiä ruoka-aineita:

• hirvi, karitsa, lammas, kani
• hauki, kampela, kuha, turska, ahven, makrilli, sardiini, sampi, sammen mäti
• lehmän- ja vuohenmaito, kefiiri, jugurtti, feta, ricotta, vuohenjuusto 

(Huom! Myös B-tyypillä voi olla "laktoosi-intoleranssi" prosessoituja maitotuotteita kohtaan. Hapanmaitotuotteet ja homogenoimattomat maitotuotteet sopivat yleensä kaikille parhaiten. Kirjassa sanotaan, että korjaamalla ensin ruokavalionsa laatua ja poistamalla sopimattomia ruoka-aineita, B-tyypin elimistön kyky käsitellä maitotuotteita paranee vähitellen, mikäli siinä on ongelmia.)

• oliiviöljy
• kidneypavut, limanpavut, navypavut
• hirssi, kaura, speltti, riisilese- ja riisijauhot
• essealaisleipä, hesekielinleipä (idätetyistä viljoista), riisikakut
• bataatti, porkkana, palsternakka, punajuuri, paprika, jalapeno, munakoiso, siitakesienet, persilja, monet kaalit
• ananas, banaani, luumu, papaija, viinirypäleet (luomu!), karpalo
• inkivääri, cayennepippuri, curry, piparjuuri
• yrttiteet: ginseng, lakritsijuuri, ruusunmarja ja vihreä tee

Haitallisia ruoka-aineita:

• ankka, hanhi, kana, peltopyy, viiriäinen, sianliha, sydän
• etanat, ankerias, hummeri, ravut, osterit, sinisimpukat, anjovis
• jäätelö, sinihomejuusto, sulatejuusto
• auringonkukkaöljy, maapähkinäöljy, maissiöljy, rypsiöljy, seesamiöljy
• auringonkukansiemenet, cashewpähkinät, hasselpähkinät, pistaasipähkinät, maapähkinät, kurpitsansiemenet, pinjansiemenet, seesaminsiemenet, unikonsiemenet
• adsukipavut, linssit, mustapavut, mustasilmäpavut, pintopavut, tofu
• amarantti, vehnä (paitsi speltti), tattari, maissi, mannaryynit, ruis, ohra, couscous, villiriisi
• avokado, kurpitsa, artisokat, mung-pavun idut, oliivit, retiisi, tomaatti
• granaattiomena, karambola, kookospähkinä, persimon, raparperi
• kaneli, mauste- ja mustapippuri, valkopippuri, liivate
• virvoitusjuomat, väkevät alkoholijuomat

Löytyykö lukijoista B-tyyppejä, miltä tämä teistä vaikutti? En ole tavannut vielä yhtäkään B-tyyppiä, ainakaan sellaista, joka olisi tiennyt veriryhmänsä olevan B... Kuulostaa mielenkiintoiselta ja monipuoliselta "kehotyypiltä".

B-tyypillä on O- ja A-tyyppeihin verrattuna enemmän neutraaleiksi katsottuja ruoka-aineita, mikä kertoo B-tyypin sopeutuvuudesta. Eat right 4 your type -teoksessa todetaankin: "Voisi sanoa, että B-tyyppi on eräänlainen evoluution myötä syntynyt parannus, toisistaan poikkeavien kansojen ja kulttuurien yhdistymispyrkimyksen tulos."

Sellaista tänään, viimeisenä tulossa katsaus moderniin AB-ryhmään. Palaamisiin!



Kuvat: deathofrats , Gaisano / Deviantart.com

Veriryhmä A: Viljelijä

Seuraava askel ihmiskunnan ja veriryhmien kehityksessä oli ilmeisestikin...

A-tyyppi:

• Kasvissyöjä
• Herkkä ruuansulatuselimistö (alkuperäinen, puhdas, luomuruoka tärkeää)
• Sietokykyinen immuunijärjestelmä
• Selviytyy stressistä parhaiten rauhoittavan toiminnan avulla
• Tarvitsee kasvisvoittoisen ruokavalion pysyäkseen hoikkana ja vireänä

Erittäin hyödyllisiä ruoka-aineita A-tyypille:

• etanat
• karppi, ahven, lohi, makrilli, meritaimen, sardiini, turska
• oliiviöljy, pellavaöljy
• kurpitsansiemenet, maapähkinät
• adsukipavut, linssit, mustapavut, pintopavut, punaiset soijapavut, vihreät pavut
• amarantti, tattari, kaurajauhot, riisijauhot, ruisjauhot
• essealaisleipä, hesekielinleipä (idätetyistä viljoista), vehnänituleipä, riisikakut
• alfalfan eli sinimailasen idut, sipulit, pinaatti, voikukka, kurpitsa, porkkana
• lehtikaali, parsakaali, kyssäkaali
• ananas, sitruuna, greippi, aprikoosi, viikuna, luumu
• boysenmarja, karhunvatukka, mustikka, karpalo, kirsikka
• inkivääri, melassi, miso, soijakastike, valkosipuli
• yrttiteet: aaloe, auringonhattu, ginseng, mäkikuisma, orapihlaja, ruusunmarja
• vihreä tee, kahvi, punaviini

A-tyypille haitallisia ruoka-aineita:

• lähes kaikki liha ja sisäelimet (neutraaleja ovat kanan- ja kalkkunanliha)

(Toim.huom. Muistakaamme laatu ja alkuperäisyys... Tehotuotettu antibioottibroileri ei ole kenellekään edes "neutraalia" ravintoa, puhuisin ennemmin haitallisesta.)

• hummeri, ravut, osterit, simpukat, kaviaari
• kampela, silakka, silli
• monet kovetetut juustot, maito, piimä, voi
• maapähkinäöljy, maissiöljy, seesamiöljy
• cashewpähkinät, parapähkinät, pistaasipähkinät
• kidneypavut, limanpavut, navypavut, punaiset pavut
• granola, mannaryynit, vehnä (paitsi kamut ja speltti ovat neutraaleja)
• bataatti, peruna
• herkkusienet
• kiinankaali, valkokaali, punakaali, munakoiso, paprika, tomaatti, mustat oliivit
• appelsiini, mandariini, banaani, cantalupon- ja hunajamelonit, kookospähkinä, mango, papaija, raparperi, pisanki
• etikat, liivate, cayennepippuri, kapris, musta- ja valkopippurit
• virvoitusjuomat, musta tee, olut, väkevät alkoholijuomat

Siinäpä siis kokeilemisen ja fiilistelyn arvoisia juttuja kaikille A-tyypeille... Tuntuuko tutulta tai osuvalta? Olen törmännyt mielenkiintoisiin tarinoihin siitä, että jokin veriryhmälle D'Adamon ja Whitneyn mukaan haitallisista ruoka-aineista ei ole tämän veriryhmän edustajalle koskaan maistunutkaan. Usein lapsen intuitio sopivien ruoka-aineiden suhteen on parempi kuin aikuisen. Juuri tänään törmäsin töissä lapseen, joka ei pitänyt tomaatista, ja mietin, kuuluukohan hän A-veriryhmään... 

Parasta viikonjatkoa, taajuuksilla seuraa lähiaikoina B-veriryhmään tutustuminen!


Kuvat: manroms, yaryooor

O-veriryhmä: Metsästäjä-keräilijä

Tässäpä koontia O-veriryhmän geneettisestä perimästä, joka D'Adamon ja Whitneyn mukaan vaikuttaa voimakkaasti yksilölle suositeltavaan ruokavalioon. Viittaan siis aikaisempaan pohjustukseeni veriryhmäperustaisesta ruokavaliosta. Enjoy!

• 
  
• 
  
• O-ryhmä on vanhin veriryhmä.

• Lihansyöjä (paljon proteiinia, vähän hiilihydraatteja)
• Ylivilkas immuunijärjestelmä
• Sopeutuu huonosti ruokavalion ja ympäristön muutoksiin
• Selviytyy stressistä parhaiten rasittavan fyysisen toiminnan avulla

O-tyypille erittäin hyödyllisiä ruoka-aineita:

• biisoni, hirvi, lammas, nauta, maksa, sydän
• hauki, kelta-ahven, lohi, makrilli, sardiini, silakka, silli, turska
• kurpitsansiemenet, saksanpähkinät
• oliiviöljy, pellavaöljy
• mustasilmäpavut, pintopavut
• essealaisleipä, hesekielinleipä (idätetyistä viljoista valmistetut)
• bataatti, nauris, palsternakka, sipulit, kurpitsa, kyssäkaali, latva- ja maa-artisokka, lehtikaali, parsakaali
• punainen paprika, voikukka, persilja, pinaatti
• luumut, viikunat
• ananasmehu
• merilevät
• cayenne-pippuri, curry, kurkuma, inkivääri, piparminttu, ruusunmarja
• carob-jauhe

Näitä kannattanee siis kokeilla lisätä ruokavalioon, jos sattuu kuulumaan O-veriryhmään. Pidämme kuitenkin pienen varauksen ja oman olon kuuntelun kaiken toiminnan taustalla! Tätä ei voi varmaankaan liikaa korostaa.

Haitallisia ruoka-aineita O-ryhmälle:

•  hanhi, sianliha
• maitotuotteet: jugurtti, piimä, lehmän- ja vuohenmaito, lähes kaikki juustot (neutraaleja ovat: farmer, feta,  mozzarella ja vuohenjuusto, sekä maitotuotteista myös voi).
• vehnä, kaura, maissi, couscous
• cashewpähkinät, maapähkinät, parapähkinät, pistaasipähkinät, unikonsiemenet
• maapähkinäöljy, maissiöljy
• kidneypavut, linssit 
• alfalfan eli sinimailasen idut, avokado?? (tämä on käsittääkseni muuttunut myöhemmissä tutkimuksissa), herkkusienet, munakoiso, siitakesienet, peruna, mustat oliivit
• kiinankaali, kukkakaali, ruusukaali, valkokaali, punakaali
• appelsiini, mandariini, cantalupon- ja hunajameloni, karhunvatukat, mansikat, kookospähkinä, raparperi
• kaneli, muskottipähkinä, jauhettu mustapippuri, valkopippuri, kapris, vanilja
• etikat
• aaloe, auringonhattu eli punahattu
• kahvi, virvoitusjuomat, musta tee, väkevät alkoholijuomat

Näitä kannattaa siis kokeilla välttää, etenkin jos käytät kyseistä ruoka-ainetta paljon tai usein! Loogisesti ruoka-aineen haitallisuuteen vaikuttaa paljon se, kuinka suuria määriä elimistö joutuu sitä käsittelemään.

Itselläni (kuulun siis O-veriryhmään) hämmennystä on aiheuttanut (lihansyöntipohdiskelujen lisäksi) mm. kookospähkinä, jonka sisällä olevaa kookosvettä litkin Filippiineillä litratolkulla, ja olo oli mitä parhain. En siis tiedä, onko tässä tarkoitettu lähinnä kookoslihaa. Mutta entäpä sitten kookosöljy, jota myöskin tykkään käyttää paljon? Mene ja tiedä, mutta oman olon fiilistely nousee jälleen arvoon arvaamattomaan :)

Kirjassa perehdytään myös esimerkiksi kullekin veriryhmälle tyypillisiin ravinnepuutoksiin, tiettyihin tauteihin sairastumisalttiuteen ja liikuntaohjeisiin, mutta niihin en tässä syvenny.

Jatkoa luvassa, A-tyyppiä odotellessa!


Kuvat: Isynk , EfvonIks

Veriryhmäsi ruokavalion koostamisen suuntaviivana

Lähdetäänpä kuitenkin liikkeelle ajatuksesta, jonka ystäväni Nikita puki hienosti sanoiksi jotenkin näin:

"For me any diet or eating advices are bullshit. I just listen to myself."

Aion kirjoittaa eräästä ohjenuorasta oman ruokavalion koostamiselle, nimittäin veriryhmäperustaisesta ruokavalio-ohjeistuksesta. Haluan silti tähdentää yksilöllisyyttä kokonaisuutena, joka ulottuu kaikkien veriryhmien ja kehotyyppienkin ulkopuolelle.

Useimpia ravintosuosituksia ja ruokavalioita, joihin nykyään törmää, markkinoidaan usein lähes kaikille sopiviksi ihmekeinoiksi parempaan elämään. Toki oma lukunsa ovat myrkylliset tai haitalliset "ruuat" (valkaistut sokerit ja vehnäjauhot, transrasvat sekä homogenoidut maitotuotteet), joista ei ole kenenkään ruokavaliossa hyötyä - päinvastoin. Jos pysytellään näiden tuotteiden ulkopuolella, on yksilöiden välillä valtavia eroja siinä, minkälainen ravinto ja elämäntapa sopii kenellekin. Siksi karppaus, raakailu tai vegaanius toimivat toisella, mutta eivät toisella.

Auyrvedinen kehotyyppeihin perustuva ohjeistus ruokavalioon ja elämäntapaan on yhdessä veriryhmäperustaisen ruokavalioteorian kanssa eräs eniten yksilöllisyyttä painottavista. Auyrvedisessä kehotyyppianalyysissä on kenties enemmän tulkinnanvaraa, kun taas veriryhmäteoria on tieteellisempi. Kuten jo alussa varmasti tuli selväksi, en aio vertailla näitä kahta suuntausta tai väittää, että kumpikaan olisi täydellinen, aukoton tai kaikille sopiva. Tällä hetkellä koen, että nämä kaksi yhdessä antavat jo hyviä ja mielenkiintoisia suuntaviivoja oman ruokavalion koostamiseen, mutta pidetään edelleen oman olon fiilistely kaikkein tärkeimpänä punaisena lankana.

Haluan jakaa kanssanne asioita opuksesta, jota olen kahlannut läpi mielenkiinnolla: Peter J. D'Adamon ja Catherine Whitneyn kirjoittamaa teosta Eat right 4 your type. 4 blood types, 4 diets (suom. Syö oikein oman tyyppisi mukaan). Kirja on ilmestynyt vuonna 1996, ja sen tietoja on sittemmin päivitetty. Netin syövereistä löytyy runsaasti lisää tietoutta veriryhmäteoriasta, mm. tohtori D'Adamon nettisivuilta.


Näin kirjassa väitetään:

• Veriryhmä - O, A, B tai AB - on selvä geneettinen sormenjälki; se on yhtä luotettava tunniste kuin DNA.
• Kun ihminen syö ja elää veriryhmänsä erityispiirteiden mukaisesti, hän pysyy varmemmin terveenä ja normaalipainoisena. Lisäksi vanhenemisprosessi hidastuu.
• Veriryhmä on luotettavampi identiteetin mittari kuin rotu tai kulttuurinen tai maantieteellinen tausta. Ihmisen geneettinen olemus kiteytyy siinä; se on opas terveelliseen elämään.
• Selitys veriryhmien suureen merkitykseen löytyy ihmiskunnan kehityshistoriasta: Vanhin veriryhmä on O-ryhmä; A-ryhmä kehittyi yhteiskunnan muuttuessa maatalousvaltaiseksi ja B-ryhmä ihmisen siirtyessä pohjoisen kylmiin ja karuihin oloihin; AB-veriryhmä on varsin uusi muunnos, joka syntyi erilaisten populaatioiden sekoittuessa. Kunkin veriryhmän nykyiset ravitsemustarpeet ovat suoraa seurausta tästä kehityshistoriasta.

Mihin tämä perustuu?

Maalaisjärjellä ajateltuna: Ennen kuin elimistön solut pystyvät hyödyntämään mitään syömistämme ravintoaineista, täytyy ruoka muuttaa sellaiseen muotoon, jossa veri pystyy kuljettamaan ravinteita eri puolille kehoa...

"Veriryhmä on immuunijärjestelmän avain. Se ratkaisee, missä määrin virukset, bakteerit, infektiot, kemialliset aineet, stressi ja moninaiset muut tungettelijat ja tekijät, jotka saattaisivat vaarantaa immuunijärjestelmän toiminnan, pääsevät vaikuttamaan. -- Veriryhmien vasta-aineet muita veriryhmiä vastaan ovat immuunijärjestelmän vahvimpia vasta-aineita. Ne agglutinoivat (eli liimaavat yhteen tai kokkaroittavat) yhteensopimattoman veriryhmän verisoluja niin tehokkaasti, että kokkaroitumisen näkee veripisarasta jopa paljaalla silmällä. -- Veren ja syömiemme ruoka-aineiden välillä tapahtuu kemiallinen reaktio, joka johtuu geneettisestä rakenteestamme. -- Aikoinaan huomattiin, että monet ruoka-aineet sakkauttavat joidenkin, mutta eivät kaikkien veriryhmien soluja (kyseessä on tavallaan sama ilmiö kuin yhteensopimattoman veriryhmän hylkimistapauksessa). -- Tapahtumasarja on yksinkertaistaen seuraava: Kun ihminen syö ruokaa, jonka sisältämät lektiinit ovat yhteensopimattomia hänen veriryhmänsä antigeenin kanssa, lektiinit ottavat kohteekseen jonkin elimen tai elimistön järjestelmän (esimerkiksi munuaiset, maksan, aivot tai mahalaukun) ja alkavat agglutinoida kyseisen alueen verisoluja."

Nyt haluan kuitenkin palata käytännön tasolle ja välittää tietoa, jota jokainen voi omassa elämässään fiilistellä, mikäli kokee sen tarpeelliseksi tai kiinnostavaksi. Teorialle on siis hyvin paljon tieteellistä perustaa, johon on kuulunut eri ruoka-aineiden lektiinien tutkimista laboratoriossa ja kokeita siitä, kuinka nämä lektiinit reagoivat eri veriryhmien verisolujen kanssa. Tämäntapainen tietous teorian takana on kuitenkin niin laaja-alaista, että keskityn jatkossa käytännön elämään. Tässä vaiheessa siis totean, että enemmän teorian tieteellistä todennusta haikaileva saa etsiä käsiinsä kyseisen kirjan, tai etsiä tietoa muualta.

Kuittaan tämän pohjustuksen ja kiitän seurastanne. Mikäli kiinnostuit aiheesta, selvitä ihmeessä veriryhmäsi, mikäli et sitä jo tiedä. Palaan aiheeseen käymällä vuorollaan läpi jokaisen veriryhmän erityispiirteet, sillä en äkkiseltään löytänyt netistä kattavaa listaa eri veriryhmien hyödyllisiksi ja haitallisiksi luokitelluista ruoka-aineista. Ei sillä, että niitä kannattaisi kenenkään sokeasti noudattaa tai sopiviksi itselleen tunnustaa. Kokeilemisen arvoisiksi suuntaviivoiksi siis...

Ihanaa alkanutta viikkoa jokaiselle! ♥


Kuvat: mohzart , Tetty,   IndustrialSilence

Eläinten syömisestä

Intensiivinen elämysmatkailu Aasiassa ei ole hetkeen inspiroinut bloginkirjoitussessioihin, sillä matkalla keskityin lähinnä kokemiseen, aistimiseen ja elämiseen. Nyt kuitenkin palailen sellaisten asioiden tiimoilta, joita voi edes yrittää pukea sanoiksi. Nimittäin...

Lihansyönti on luetuttanut ja mietityttänyt minua kovasti viime aikoina.

Matkailu todellakin avartaa... Filippiineillä ollessani söin tavoistani poiketen kanaa, kun ajattelin sen eläneen paremman elämän mitä tehotuotetut broilerit täällä Suomessa. Ajattelin myös, että sitä kanaa ei oltu kasvatettu hormoneilla, ja että se näin ollen olisi myös minulle terveellisempää ravintoa. Nämä molemmat ajatukset olivat varmaankin totta, mutta lihansyöjäksi minusta ei silti edelleenkään ole. Näin unen, jossa itkin tuskissaan kouristelevan kanan vierellä. Päätin, että on kaikille parempi, etten syö edelleenkään kanaa, ja nyt työstän ajatuksiani kalansyönnistä. Tällä hetkellä nyrkkisääntönäni toimii se, että vapaana eläneen eläimen lihaa saattaisin joskus haluta syödä...

Tämän nyyhkytarinani oli tarkoituskin kuulostaa hieman kornilta ja tunteikkaalta, sillä tunteita lihansyönti tai -syömättömyys nimenomaan usein herättää. Lisäksi olen havainnut, että juuri tämän aihealueen kohdalla monet sortuvat kärjistettyihin vastakkainasetteluihin tai fanatismiin, tai vaihtoehtoisesti kieltäytyvät kokonaan ajattelemasta asiaa. Tunneperäistä käyttäytymistä tämäkin...

Tämän kirjoitukseni otsikko on myös juuri lukemani kirjan nimi. Jonathan Safran Foer on tutkinut aihetta intohimoisesti. Eläinten syömisestä -kirja kannattaa ehdottomasti lukea, mikäli aihe ylipäätään kiinnostaa tai herättää yhtään tämän tapaisia ajatuksia: "Miksi syön tai olen syömättä lihaa? Mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon, kun pohdin tätä asiaa? Millaisia eroja on tehotuotetulla lihalla ja riistalla? Miksi söisin toisia eläinlajeja, mutta en toisia?" Mikäli lihansyönti ei herätä sinussa mitään tunteita tai ajatuksia, mutta käytät silti paljon tehotuotettuja lihavalmisteita, pyydän ajattelemaan kovemmin ja lukemaan yllämainitun teoksen.

Eläinten syöminen on tavattoman laaja ja moniulotteinen aihepiiri. Se herättää mielipiteitä ja arvokeskusteluja, jotka ulottuvat lähes kaikille mahdollisille elämän osa-alueille. Olemme esimerkiksi moraalis-eettisten, ekologisten, biologisten, ekonomisten, historiallisten, teologisten, energeettisten, emotionaalisten ja sosiaalisten kysymysten äärellä... You name it, it has to do with it. Oma suhteeni lihan kulutukseen on ollut viime vuodet melkoista hakemista, kokeilua, opiskelua, fiilistelyä ja ajatustyötä. Voisin kertoa omasta lihansyönti- ja syömättömyyshistoriastani tai sen nykyisestä tilanteesta, mutta sitä on vaikea tehdä lyhyesti tai tarkoituksenmukaisesti. Pointtina se, että jokainen toivottavasti tekee oman ajatustyönsä.

Jännittävä aspekti asiassa on se, että eläinten syöminen ja ennen kaikkea eläinten tuottaminen ravinnoksi on kovasti muuttunut muutaman vuosikymmenen aikana. Ei ole ihme, että meidän isovanhempamme tai vanhempammekin saattavat pitää kasvispainotteista ruokavaliota turhanpäiväisenä hössötyksenä. Toki ikään katsomatta asia voi siltä tuntua, jos ei ole uhrannut ajatustakaan lihan tehotuotannolle. Sellaista massiivista, rahan ohjailemaa koneistoa ei ole ollut vielä kauaakaan. Vielä viisikymmentä vuotta sitten ei juurikaan tarvinnut pohtia sitä, kuinka paljon antibiootteja ja hormoneja saamme syömämme lihan mukana elimistöömme, tai miettiä muita tehotuotantoon liittyviä ongelmia. Nykyään kannattaisi.

Haluaisin nostaa tärkeimmäksi oivaltamakseni asiaksi sen, että jokaiselle yleispätevää ohjetta ei ole olemassa. Ei tässä asiassa, eikä muissa asioissa. Jokaisen keho ja mieli toimii omalla yksilöllisellä tavallaan.  Lisäksi jokaisen keho ja mieli toimii eri aikoina ja eri tilanteissa eri tavalla. Olisi mielestäni hienoa, jos emme lokeroisi itseämme pysyvästi mihinkään kategoriaan sen mukaan, mitä syömme tai emme syö. Voimme kokeilla vapaasti erilaisia tyylejä ja tehdä jatkuvasti uusia valintoja.

Toinen tärkeä asia on mielestäni se, että ajatustensa olisi annettava muuttua ja kehittyä. Uutta informaatiota kannattaa aina ottaa vastaan. Jos olet tähän asti ajatellut ja toiminut tietyllä tavalla, se ei tarkoita, että se olisi paras tapa elää aina tästä eteenpäin. Tiesitkö esimerkiksi, että veriryhmälläsi saattaa olla voimakas vaikutus siihen, millaisia ravintoaineita kehosi kykenee hyödyntämään? Jos olet O-veriryhmää, kehosi on paremmin sopeutunut käsittelemään lihaa, kuin jos olet A-veriryhmää. Tästä aiheesta varmasti lisää myöhemmin... Halusin vain virittää ajatuksianne tälle yksilöllisyyden taajudelle, jossa kaikki tapahtuu.

Kolmas tärkeä asia on mielestäni tilanne- ja kokonaisuudentaju. Eri kulttuureissa ja eri oloissa vieraillessasi saatat päästä puntaroimaan asioita jälleen kerran uudestaan. Laatuajattelu nousee myös korkeaan arvoon. Mustan ja valkoisen välissä on monta sävyä. Itse vastustan lihan tehotuotantoa jyrkästi, mutta en lihansyöntiä kokonaan. Vastustan kalojen massiivista kasvatus- ja pyyntirumbaa, en niinkään järvestä "rauhanomaisesti" vapaita kaloja pyytävää kalastajaa.

Kun lähtee syventymään lihansyöntiaiheeseen, löytää loputtomasti erilaisia näkökulmia aiheeseen. Olen juuri törmännyt argumenttiin siitä, että ihmisen hampaat ja suolisto ovat selkeästi vegaanin. Toisaalla sanotaan, että hei, ihmisellä nimenomaan ei ole montaa mahaa ja taipumusta märehtimiseen, eli olemme selvästi lihansyöjiä. Nämä ihmisen biologiaan liittyvät näkemykset ovat aivan oma, laaja kenttänsä. Olen itse keskittynyt lähinnä oman kehon ja mielen tuntemusten kuunteluun, kuten myös eettisten ja ekologisten näkökulmien pohdiskeluun. Jokainen valitkoon omat polkunsa.

Lopuksi muutama linkki antamaan näkökulmia.

Tässä ajatuksia herättävä kirjoitus, joka puhuu lihansyönnin puolesta.
Tässä taas näkemyksiä henkilöltä, joka on useamman vuoden elänyt vain kasvikunnan tuotteilla.
Tässä monipuolinen, hieno teksti, josta löytyy myöskin valtavasti lisää lähteitä, jos haluaa lisää pohdiskeltavaa.

Kiitos ja kumarrus, ihanaa viikon jatkoa. Lihalla tai ilman, kunhan olet tietoinen siitä, mitä teet.


Kuvat: miorats, Deviantart.  ♥

Bussikohtaaminen

Todistin tänään paikallisbussissa mielenkiintoista tapahtumaa, joka herätti paljon ajatuksia ja tunteita...

Noin 30-vuotias mieshenkilö oli jäämässä bussista, ja ennen lähtöään paukautti lähellä istuvalle, vanhemmalle pariskunnalle seuraavaa:

"Hemmetin alkkikset... Menisitte tekin töihin, saatanan yhteiskunnan sosiaalipummit! Mä raadan 12-tuntista työpäivää ja mun verorahoilla maksetaan se, että te saatte vetää keittoo!"

Kyseinen pariskunta tuijotti miestä epäuskoisina. Heidän ulkomuotonsa oli kieltämättä hieman epäsiisti, ja olemus muutenkin sellainen, että alkoholia ovat varmasti käyttäneet enemmän, kuin on tarpeen. Nainen puolustautui jotenkin, että miten mielipiteitään laukovalla miehellä on pokkaa sanoa tuollaista, ja että hän on myöskin käynyt töissä. Nuori mies oli hyvin vihaisen oloinen. Vanhemman pariskunnan mieshenkilö istui koko ajan aivan hiljaa, tuijottaen nuorta miestä typertyneenä. Lopuksi nainen yritti ratkaista tilanteen sanomalla: "No, ei muistella pahalla..." Nuori mies tähän: "Menkää töihin niin sitte en kattele teitä pahalla." ja poistui bussista.

Mielestäni kohtaaminen oli erittäin hämmentävä, ja sydämeni alkoi tykyttää lujaa. Poistuessani samaan aikaan vanhemman pariskunnan kanssa, sanoin heille: "Älkääpä välittäkö, jokaisella meillä on omat ongelmamme, selvästi myös hänellä..." Viittasin siis nuoreen, päätään aukovaan mieheen. Vanhempi mies vaikutti kovin lyödyltä, ja sanoi alistuneesti jotakin, että "Ei me nyt jatkuvasti ryypätä, joskus vaan tulee otettua vähän liikaa...", ja nainen sanoi: "Mitä se sille kuuluu, vaikka me ryypättäis kuinka paljon?" Sanoin hänelle: "Ei sen pitäis kuuluakaan. Hän on selvästi hyvin stressaantunut oravanpyörässään, en kyllä häntäkään kadehdi."

Tarkoitin joka sanaa, vaikka ymmärrän toki tämän vihaisen nuoren miehenkin näkökulman. Hänen lähestymistapansa asiaan oli vain niin negatiivisen energian sävyttämä, että aivan vaistomaisesti tunsin sympatiaa heitä kohtaan, joiden kimppuun hyökättiin. Lopuksi erosimme vanhan pariskunnan kanssa hymyillen ja hyviä päivänjatkoja toivotellen. Uskon, että heidän halunsa muuttaa elämänsä suuntaa ja vähentää alkoholinkäyttöään sai minun ja heidän kohtaamisesta enemmän eloa kuin heidän ja nuoren miehen kohtaamisesta.

Voin vain kuvitella, minkälainen tunne nuoren miehen sisällä on, kun hän näin voimakkaasti purkaa huonoa oloaan julkisella paikalla tuntemattomiin ihmisiin. Hänen olemuksensa oli jäykkä ja vihainen, musta takki, salkku kädessä ja Suomi-leijonapipo päässä... Hän edusti minun näkökulmastani juuri sellaista elämäntapaa, jossa 12-tuntiset työpäivät nähdään itseisarvona ja rahan tienaaminen tärkeinpänä tavoitteena. Elämänarvojen tutkiskelu ja ohjelmoitujen ajatusmallien paikantaminen on saattanut jäädä puolitiehen... Voisin veikata, että hän ei myöskään nauti niistä tunneista, jotka viettää työnsä parissa. Oli lähellä, etten kysynyt häneltä, miksi hän tekee niin pitkää työpäivää hänen avautuessaan siitä, miten hänen verorahojaan käytetään. Mieleeni tuli myös ajatus siitä, että nyt on näin, mutta mitenkäs silloin, kuin sinä olit lapsi ja kävit koulussa ilmaiseksi? Olisiko kyseinen sosiaalipummi voinut silloin olla sellaisessa elämäntilanteessa, että kävi töissä ja maksoi veroillaan sinun koulunkäyntiäsi? Jos halutaan yksinkertaistaa asioita, se voidaan tehdä moneen suuntaan.

Tunnen sympatiaa kaikkia kohtaamisessa osallisina olleita henkilöitä kohtaan. Olisi helppo summata tilanne niin, että joko "alkkiksia ahdisteltiin ja nöyryytettiin, mies teki väärin" tai: "mies oli ihan oikeassa, nehän oli yhteiskunnan sosiaalipummeja, niiden sietääkin hävetä". Toivon, ettemme sortuisi näin mustavalkoiseen ajatteluun. Eräs tarinan opetuksista voisi olla se, että mitä tahansa muutosta haluat aikaan, tee siirtosi rakentavasti ja positiivisen energian kautta. Lisäksi monelle meistä tuntuu onneksi jo selvältä ajatus siitä, että jokaisen elämässä voi olla parempia ja huonompia aikoja ja elämäntilanteita. Kaikella on aikansa ja paikkansa. Ketään ei ole milloinkaan hedelmällistä tuomita, sillä jokainen toimii aina parhaan sen hetkisen ymmärryksensä valossa ja tietoisuutensa tasolla. Pidetään siis huolta toisistamme sen sijaan, että tekisimme karkeita jaotteluja ja erotteluja tyyliin: "Minun tapani elää on oikein, sinun on väärin". Se ei palvele ketään.

Rakkauden ja ymmärryksen täyteistä loppuviikkoa! ♥


Kuvat: MaraDamian / Deviantart

Think about...

Kuinka tasapainoilla ajatustemme kanssa niin, että samaan aikaan tiedostamme niiden valtavan voiman, ja kuitenkin suhtaudumme niihin vain ajatuksina? Voisin näin lonkalta heittää ilmoille uuden sananlaskun: Ajatus on hyvä renki mutta huono isäntä.

Aina, kun mieli harhailee menneessä tai tulevassa, peloissa tai toiveissa, tietoisuutemme ei ole tässä hetkessä. Ajatusten virtaan harhautuminen aiheuttaa usein kärsimystä. Ajatukset ovat vain ajatuksia, niillä ei ole todellisuuspohjaa.

"Vie tietoisuutesi ajatustesi tuolle puolen, siihen, joka ajattelee. Se paikka on aina rauhallinen, meidän jokaisen sisällä." Näin toteaa usein joogaohjaajani Martti.

Ja kuitenkin: Olemme mitä ajattelemme. Vedämme puoleemme sitä mitä annamme ympäristöömme. Kaikki, mitä ajattelemme, puhumme ja teemme vaikuttaa siihen energiaan ja värähtelytasoon, jota annamme itsestämme. Tätä myös vedämme puoleemme. Koko elämämme rakentuu jatkuvasti sen mukaan, mitä ajattelemme.

"Kiitollisuus osaksesi langenneesta runsaudesta takaa sen, että saat runsautta jatkossakin."

- Muhammad (570-632)

Vaatiikin siis melkoista mielenhallintaa ja tietoisuuden suuntaamista, jotta pystymme käyttämään ajatuksiamme lisäämään onnellisuutta ja hyvinvointia. Se on mahdollista ajatuksen voimalla. Voimme myös lisätä kärsimystä, ahdistusta ja ongelmia, mikäli annamme ajatustemme askarrella niiden parissa. Ajatusten voima on huikea, niin hyvässä kuin pahassakin.

"Mikään ei ole hyvää eikä pahaa, ellemme sitä siksi ajattele."

- William Shakespeare (1564-1616)

Think about that. Parasta viikon jatkoa! ♥

 

Kuvat: slifertheskydragon, uncubitodehielo88

Elämysmatkalla.

Jotain on ehkä naksahtanut päässäni positiiviseen suuntaan, sillä tänään kävellessäni Hatanpään puistossa koin todellisia ahaa-elämyksiä. Kun havainnoin ympäristöäni ja olin täysin läsnä hetkessä, päässäni risteili mm. seuraavanlaisia ajatuksia...

Kuinka monet etelän lämmössä asuvat ihmiset pitäisivätkään tätä meidän talvista luontoamme upeana elämyksenä? Emme aina muista arvostaa sitä, mikä on lähellä. Matkailuneuvojana työskentelevä kämppikseni Laura vahvisti tätä ajatusta kertomalla kreikkalaisista asiakkaistaan, jotka olivat tulleet Suomeen ja halusivat päästä luistelemaan ja pulkkamäkeen... Meille perinteisiä juttuja, mutta heille suuria elämyksiä. Voisimmeko itsekin kokea joka päivä elämyksellisiä hetkiä lähiympäristössämme? Voimme, sen todistin tänään omakohtaisesti. Kaikki on mielestä kiinni. Jos hakee ympäriltään kauneutta ja kohdistaa huomionsa siihen mitä on, löytää kauneutta ja kiitollisuutta herättäviä asioita. Kaikki näyttää siltä, kuin sen näkisi ensimmäistä kertaa.

Kuinka hieno ja vaikuttava voikaan olla maisema täällä Pohjolassa, kun Pyhäjärven aallot piiskaavat rantakiviä voimallaan. Kuinka kylmältä vesi näyttääkään, ja kuinka jännittävä on ajatus siitä, että kahta päivää aikaisemmin kävin itse uimassa. Toppatakin alla on ihanan lämmin, vaikka kasvoja vihmoo viima. Ympärillä on mustaa, valkoista ja niin monenlaisia, kauniita harmaan sävyjä. Taivas on harmaa, puiden rungoista ja maasta löytyy samoja sävyjä. Maisema on täynnä voimakkaita kontrasteja ja karua kauneutta. 

Kuinka hienoa onkaan rivistö tummia puita, joihin tuuli on heittänyt lunta vain toiselle puolelle runkoa ohueksi raidaksi alhaalta ylös asti.

Valoisa aika on nyt lyhyt, mutta pitenee jatkuvasti. Kuinka monipuolinen elinympäristömme onkaan neljänä erilaisena vuodenaikana, ja kuinka jokainen päiväkin on täysin erilainen. Kuinka jännittävältä näyttääkään lahdenpoukama, jossa jään raja kipuaa vähitellen kohti ulappaa sinne, missä aallot vielä tänään tyrskyävät.

Kuinka sympaattiselta vaikuttaakaan vanha rouva, joka köpöttelee kävelysauvojensa kanssa vastaan, katsoo silmiin ja nyökkää? Hymyilen hänelle. Kuinka paljon tällainen ele lämmittääkään meitä täällä kylmyyden keskellä. Vanhukset muuten katsovat todella usein silmiin ja ikään kuin toivovat pientä huomionosoitusta. Tarkkailkaapa vastaantulijoita. Jos vanhuksille hymyilee, he tulevat usein juttelemaan. Vietin juuri taannoin erään mielenkiintoisimmista bussimatkoista kotoa keskustaan jutellen kotipysäkillä tapaamani 86-vuotiaan herran kanssa matkustamisesta, sota-ajoista ja sen sellaisesta. Arjen elämysmatkailua tämäkin.

 

Kuinka ihanaa on tulla lenkin jälkeen kotiin vain huomatakseen, että kämppikset ovat kokkailleet buritoja Amerikan malliin, lämmittävillä mausteilla höystettynä. Kiitos!

Elämä on elämys. Rakastetaan sitä. ♥

Kuvat: Ivan-Suta, eXXeQt, SweetCocaine, Deviantart.

Avantoeuforiaa

Itsensä ylittämisen aika koitti jälleen eilen, kun kämppisporukalla suuntasimme avantouinnille. Tai uinnille, joka tapauksessa veden lämpötila oli 1,9 astetta ja kokemus oli huikea! Jännitin keikkaa etukäteen melkoisen paljon, mutta epämukavuusalueelle puskeminen ja avantouinnin terveysvaikutukset ajoivat sen ohi. Järveen!

Saunoimme aluksi hetken, jonka jälkeen kylmän viileästi kävelimme portaita järveen. Toiset vain kastautuivat, toiset uivat pienen lenkin. Omat lenkkini jäivät hyvin lyhyeksi, ja kehon kuuntelu on tietenkin tässäkin lajissa avainasemassa. Ensin tuntui, että henki salpautui, ja toisella uintikerralla kiinnitinkin hengitykseen enemmän huomiota. Se yleensä helpottaa asioita.

Sekä uimaan menoa että vedessä oloa rajoittavat varmasti eniten omat ajatukset ja pelot. Itse tein ennen uintikeikkaa melkoisia mielikuvaharjoituksia, jotta uskalsin ylipäätään mennä veteen. Kuvittelin siis itseni kävelemässä rauhallisesti veteen, uimaan takaisin ja nousemaan hymy huulilla ylös vedestä. Ja näin myös tapahtui.

Olo oli heti ylös noustessa aivan mahtava! Endorfiinit virtasivat. Olo oli rauhallinen, raukea, mieli kirkas ja keho lämmin. Koko loppuillan oli sama olotila, ja tänään aamulla heräsin 5.30 (normaalisti) virkeänä. Tuntui myös mahtavalta maadoittua näin talven keskellä, luonnonvedessä uimallahan nuo kehon sähkövaraukset parhaiten tasoittuvat. Tämä on ihanuutta! Avantouinnilla vaikuttaa olevan suotuisia vaikutuksia vastustuskykyyn ja verenpaineeseen, se vähentää stressihormonien määrää ja tehostaa aineenvaihduntaa. Sitä pidetään jopa yhtenä pitkän eliniän salaisuuksista, ja uskon, että henkiselläkin puolella vaikutukset saattavat olla todella positiivisia. Vaikka käsi kädessähän nämä asiat tuppaavat kulkemaan...

Tampereen talviuintipaikoista valitsimme Kaupinojan saunan. (kuvassa... no ei, hämy! ... Jos avantoiuinti aiheuttaa tämäntasoista huumoria ja tajunnan virtaa, suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.) Sauna, pukutilat, vilpola ja lämmitetyt rappuset järveen olivat viimeisen päälle luksusta ja pro-meininkiä! Porukkaa oli paljon ja tunnelma lämmin. Saavuimme niin myöhään, ettei saunomiseen ja uinteihin jäänyt aikaa kuin puolisen tuntia, ensi kerralla varaamme reilusti aikaa. Juomista ja mahdollisesti jotain evästä kannattaa ottaa mukaan, nälkä oli uinnin jälkeen kova! Etenkin kovalla pakkasella mukaan kannattaa varata pipo, nyt pärjäsi ilmankin.

Rikkokaahan mukavuusrajojanne! Voin suositella.
Villiä viikon jatkoa! ♥


Kuvat: Land-Whale, eswndel